keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Vuoteen mahtuu paljon

Viime vuosi oli ehkä elämäni tapahtumarikkain vuosi. Sain lapsen, erosin lapsen isästä ja tapasin uuden miehen, jonka kanssa vieläpä muutin yhteen nopealla aikataululla. Lopputuloksena asun samassa talossa kuin vuosi sitten, mutta kahden uuden miehen kanssa: poikani ja kumppanini. Puolet ajasta täällä asuu myös mieheni tytär, joten kaiken muun uuden lisäksi minusta on tullut myös jonkinlainen äitipuolihahmo.

Vaikka elämääni muutti varsin paljon huonosta miehestä eroon pääseminen ja hyvän miehen löytäminen, kaikkein suurin muutos oli kuitenkin Ronin syntymä. Elämä meni kertaheitolla uusiksi, pelkästä itsestä huolehtiminen vaihtui vastuuseen toisesta ihmisestä. Alkoi opettelu äidiksi; opettelu, joka jatkunee vielä kauan, jopa loppuelämän.

Vuoteen mahtuu paljon tunteita. Ronin syntymän ja sen jälkeisten ensimmäisten viikkojen aikana kävin läpi koko tunteiden laajan skaalan. Olin hämmentynyt, onnellinen, ahdistunut, rakastunut (lapseeni), stressaantunut  ja paljon muuta. Pikkuhiljaa uuden ihmisen syntymän herättämät tunteet tasaantuivat, mutta sitten elämä sai aivan uuden käänteen, kun eräänä aikaisena aamuna lähdin pois lapsen isän luota, lopullisesti.

Kevät oli sumuinen ja raskas, asuin vanhempieni luona muutaman kuukauden ja yritin päästä jaloilleni uudessa elämäntilanteessani. Kesän lähestyessä mieli kirkastui yhdessä päivien kanssa, ja kesäkuussa lapsen isän muutettua vihdoin pois entisestä yhteisestä kodistamme pääsin palaamaan sinne Ronin kanssa.

Vannoin, etten sekaantuisi yhteenkään mieheen pitkään aikaan ja että jos joskus haluaisin toisen lapsen, lähtisin sille tielle yksinäni. Jouduin kuitenkin syömään sanani varsin pian, kun heinäkuun ensimmäisenä lauantaina elämääni astui mies, johon menin rakastumaan. Tunne oli molemminpuolinen, joten tässä sitä ollaan: äitinä, avopuolisona, äitipuolena, rakastajana ja rakastettuna.

Vuoteen voi mahtua paljon, voi mahtua aallonpohja ja toisen aallon harja. Voi mahtua tuskaa ja ahdistusta ja onnea ja rakkautta. Olen hyvin kaukana vuoden takaisesta.
Olen onnellinen.

                                                            Kuuden päivän ikäisenä.


                                                   Kun elämä alkoi hiljalleen taas hymyillä.


Uussisarukset.

                                                                     Elämäni miehet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti