maanantai 25. helmikuuta 2013

Lässytysvaroitus

Tänään aikaisemmin kirjoittamani blogimerkintä oli melkoinen valitusvirsi siitä, miten rankkaa on ollut sairastelevan lapsen kanssa. Silti kun ipana oli viime yön isällään, iski jo ikävä. Eilen illalla sängyssä puhelimellani otettuja kuvia selaillessani naurahdin miehellekin, että sen kerran kun minulla on ns. lapsivapaa ilta, tuijottelen muksun kuvia.

Mutta kun se on niin suloinen. En ihan ymmärrä, miten minusta on voinut syntyä jotain noin kaunista.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti